Sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevä ravitsemus
Sydän- ja verisuonitaudit ovat sairauksia, jotka jollain tavalla liittyvät sydämen tai verenkierron toiminnan heikkenemiseen tai häiriöihin. Yleisimmät sydän- ja verisuonisairaudet ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt. (Terveys ja hyvinvoinnin laitos 2023.) Sydän ja verisuonet toimivat elimistön pumppuna ja putkistona. Sydän pumppaa verta verisuonistoon, jotka huolehtivat hapensaannista ja ravintoaineiden kuljetuksesta soluille. Sydämen ja verisuonten terveys on siis ensiarvoisen tärkeää elimistön solujen elämälle. Veren täytyy päästä kulkeutumaan sujuvasti suonistoissa, ettei kudosten toiminta vaikeudu. (Voutilainen, Fogelholm & Mutanen 2015, 182.)
Veren rasva-arvot
Veren rasva-arvot ja verenpaine vaikuttavat verisuoniin ja sydämeen. Viitearvoja suuremmat rasva-arvot kertovat siitä, että kolesterolia kasautuu verisuoniin. Kohonnut verenpaine kuormittaa sydänlihasta ja verisuonia paksuntamalla verisuonia sydänlihasta. Kolesterolia puhdistuu verisuonista terveellisen ruokavalion ja säännöllisen liikunnan avulla. (Voutilainen ym. 2015, 184.) Ateroskleroosilla tarkoitetaan valtimoiden rasvoittumista ja kovettumista. Se ahtauttaa vuosien saatossa verisuonia. Kolesterolia kertyy erityisesti suuriin verisuoniin, kuten sydämen sepelvaltimoihin, kaulavaltimoihin ja reisivaltimoihin (Voutilainen ym. 2015, 185.)
LDL- ja HDL-hiukkaset tunnetaan kansankielellä nimillä
paha ja hyvä kolesteroli. Nämä molemmat ovat kolesterolinkuljettajia ja niitä
myös tarvitaan elimistössä. Ravinnosta saatu kova rasva sulkee solujen
LDL-reseptoreja, jolloin vereen jää liikaa kolesterolia LDL:ssä. Joillakin
henkilöillä sama tapahtuu myös ravinnosta saadusta kolesterolista.
LDL-hiukkaset kulkeutuvat veressä verisuonten seinämien sisätilaan, jonne
solujen ulkopuolelle jääneet LDL-hiukkaset voivat takertua. Tällöin LDL voi
hapettua tai kemiallisesti muuntua, mikä hälyttää paikalle syöjäsoluja. Tämä
aiheuttaa tulehdustilan, joka edistää entisestään kolesterolin kertymistä
verisuonen seinämään. Veren rasva-arvojen viitearvoissa on eriteltynä
kokonaiskolesteroli, LDL, triglyseridit ja HDL. Kun kokonaiskolesteroli on
viitearvon mukainen, eli alle 5, kolesterolia on veressä sopivasti ja solut
saavat LDL:ltä tarvitsemansa kolesterolin solukalvon rakenteeksi, hormonien
esiasteiksi ja maksaan sappohapokiksi. HDL kuljettaa ylimääräisen maksaan
eritettäväksi. Viitearvoa suuremmassa kolesteroliarvossa ylimääräkolesterolia
voi kertyä verisuoniin, varsinkin jos HDL:n osuus on alle 20%
kokonaiskolesterolista. LDL:n sopiva viitearvo on alle 3 ja HDL:n yli 1.
Triglyseridit kuvaavat maksasta vapautuvaa VLDL:ää, joka muuntuu LDL:ksi.
(Voutilainen ym.
2015, 184-186.)
Ravinnon vaikutukset lipoproteiineihin
Kun arvioidaan rasvahappojen vaikutusta kokonais- tai HDL-kolesteroliin, parhaimmaksi ravintorasvaksi osoittautuu rypsiöljy, koska se sisältää vähän tyydyttyneitä rasvahappoja ja monityydyttymättömiä rasvahappoja taas runsaasti. Voimakkaimmin kokonais- tai HDL-kolesterolia nostaa voirasva, joka sisältää tyydyttyneitä, sekä transrasvahappoja. Lisäksi voirasvassa monityydyttymättömien rasvahappojen määrä on vähäinen. Palmuöljyn ja osittain kovetetun soijaöljyn vaikutus kokonais- ja HDL-kolesteroliin on lähes yhtä huono, kuin voin. (Aro ym. 2015 402-403.)
Eläinkunnasta peräisin olevassa ravinnossa on kolesterolia, joka suurentaa veren LDL-kolesterolia. Vaikutusmekanismi on nähtävästi sama, kuin tyydyttyneillä rasvahapoilla. Lipoproteiinien vaste on kuitenkin yksilöllistä ja osalla kolesterolin määrän vaihtelut vaikuttavat vähän, ja osalla paljon. Yleisesti voidaan sanoa kolesterolin imeytyvän parhaiten runsasrasvaisesta ravinnosta, mutta monityydyttymättömät rasvahapot pienentävät kolesterolin aiheuttamaa LDL:n nousua. Kasvisrasvoissa ja pähkinöissä on pieniä määriä kasvisteroleja. Ne vähentävät kolesterolin imeytymistä veressä. (Aro ym. 2012, 404-405.)
Ruokavalion ollessa kasvisvoittoinen ja niukka kovien rasvojen osalta, voivat verisuonet ja sydän hyvin. Kasvikset, täysjyväviljat ja kasviöljyt voivat auttaa vähentämään kolesterolin imeytymistä verenkierrossa. Niiden sisältämät kasvisterolit sitovat kolesterolia imeytymättömään muotoon. Kasvikunnan tuotteet sisältävät myös antioksidantteja, jotka estävät LDL:ää kasaamasta kolesterolia verisuonten seinämään. Tärkeää on myös normaalipaino, liikunta ja tupakoimattomuus. Henkilön ollessa ylipainoinen, painon pudottaminen kannattaa ja se on tehokas tapa alentaa myös veren rasva-arvoja ja verenpainetta. (Voutilainen ym. 2015, 187-189.)
Vahvaa näyttöä positiivista vaikutuksista veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen on saatu ravinnosta saatavasta kasviöljyistä, kalarasvoista nimenomaan kalasta ja alkoholin kohtuukäytöstä. Kasviöljyt alentavat veren rasva-arvoja, kun ne vaihdetaan kovista rasvoista pehmeisiin. (Voutilainen ym. 2015, 188.)
Ravinnon rasvojen yhteys sydän- ja verisuonitauteihin
Rasvan laadun vaikutuksista sydän- ja verisuonitautien ilmaantumiseen on tehty tutkimuksia ja vuonna 2020 julkaistiin meta-analyysi "Reduction in saturated fat intake for cardiovascular disease" (Hooper, Martin, Jimoh, Kirk, Foster, Abdelhamid 2020), jossa analyysiin päätyi 15 aikaisempaa tutkimusta, käsittäen noin 59 000 osallistujaa kokonaisuudessaan. Meta-analyysin johtopäätökset olivat, että tyydyttyneiden rasvojen vaihtaminen tyydyttymättömiin laskee yhteenlaskettujen sydänperäisten tapahtumien riskiä noin 21%. Ja mitä enemmän rasvaa vaihdetaan, sitä suurempi hyöty. Tutkimuksessa on annettu myös käytännön ohjeita tutkimuksen lukijoille ravitsemuksen suhteen. Ohjeena on vaihtaa maitotuotteet vähärasvaisiin vaihoehtoihin ja vähentää lihansyöntiä. Lisäksi tulisi vähentää tuotteiden kulutusta, jotka sisältävä paljon tyydyttynyttä rasvaa, kuten esimerkiksi kakut, keksit, makkarat, kerma, jäätelöt ja suklaa.
Veren rasva-arvojen vaikutukset elämäntaparemontissa:
(Voutilainen ym. 2015, 187.)
Lähteet:
Aro. A., Mutanen, M., Uusitupa M. 2012. Ravitsemustiede. 4. painos. Kustannus Duodecim: Helsinki
Hooper, L., Martin, N., Jimoh O., Kirk C., Foster, E., Abdelhamid A. 2020. Reduction in saturated fat intake for cardiovascular disease. Viitattu 20.6.2024
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32428300/
Voutilainen, E., Fogelholm, M., Mutanen M. 2015. Ravitsemustaito. Sanoma Pro: Helsinki