Epäspesifin alaselkäkivun kuntoutus. Onko harjoittelun aikainen kipu sallittua?

01.06.2023
Kivun pelko voi olla useilla este liikkumisen aloittamiselle. Liikkumattomuus kuitenkin heikentää lihaksia ja usein pitkittää selkäkipua. Liikunta aloitetaan maltillisesti, intensiteettiä ja harjoittelun määrää lisätään rauhalliseen tahtiin. (Terveyskylä 2017.)

Selkäkivut ovat yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista. Suurin osa selkäkivuista on niin sanottuja epäspesifejä tapauksia (80-90%). Epäspesifi alaselkäkipu tarkoittaa sellaista selkäkipua, jolle harvemmin löytyy tarkkaa ja täsmällista patologis-anatomista syytä tai selkäsairautta. Useimmiten akuutti epäspesifi selkäkipu häviää itsestään ilman hoitoja. Akuuteista tapauksista 2-7% kuitenkin kroonistuu. (Kauranen 2021.) Valtaosa selkäkivuista on siis vaaratonta, ei sairaudesta johtuvaa ja ohimenevää.

Vuodelepoa ei tänä päivänä suositella epäspesifin selkäkivun hoidossa. Päinvastoin suositus onkin, että liikuttaisiin kivun sallimissa rajoissa. Kaurasen (2021) mukaan yleisesti selkäkipuisen kannattaa harrastaa kevyttä liikuntaa päivittäin, kivusta huolimatta. Tällainen liikunta voi olla esimerkiksi kävely tai vesijuoksu. Monipuolinen ja säännöllinen liikunta auttaa pitämään koko vartalon ja selkää tukevat lihakset hyvässä kunnossa. Kivun pelko voi olla useilla este liikkumisen aloittamiselle. Liikkumattomuus kuitenkin heikentää lihaksia ja usein pitkittää selkäkipua. Liikunta aloitetaan maltillisesti, intensiteettiä ja harjoittelun määrää lisätään rauhalliseen tahtiin. (Terveyskylä 2017.)

Miten sitten kivun kanssa voidaan harjoitella? Ja miten voidaan arvioida mikä on sopiva annostus harjoittelun suhteen jos kipua on? Kivun monitorointimallissa käytetään numeerista kipuasteikkoa 0-10 harjoittelun aikaisen ja sen jälkeisen kivun arvioinnissa. Kivun voimakkuus 0-2 arvioidaan "turvalliseksi", 3-5 "hyväksyttäväksi" ja yli 5 arvioidaan "liialliseksi". Harjoittelun intensiteettiä lasketaan, jos kipu nousee yli 5 tai kiputuntemus ei rauhoitu seuraavaan aamuun. Nykyään kivun monitorointimallia on viety suuntaan, jossa harjoittelun intensiteetti ja/ tai määrä haetaan sellaiselle tasolle, jossa kipu tai mahdollinen muu oire ei lisääntyisi. (Tarnanen & Holopainen 2022.) Tällainen malli voi antaa viitettä omalle harjoittelulle ja kannustaa liikkumaan kivun sallimissa rajoissa, mutta monessa tilanteessa voi olla helpompi kääntyä fysioterapeutin vastaanotolle yksilöllisten harjoitusmuotojen löytymiseksi. Lisäksi fysioterapeutti voi helpottaa selkäkipua manuaalisen terapian ja fysikaalisten hoitojen avulla.

Miksi sitten kivun kanssa tulisi harjoitella? Useat tutkimukset osoittavat kivun kanssa harjoittelun tehokkaammaksi, kuin kivutta tehdyt harjoitukset. Interventiot, joissa on tehty kivuliaita harjoituksia vähentävät kipua lyhyen aikavälin arvioinnissa tehokkaammin, kuin harjoitukset jotka tehtiin kivutta. Kivun kanssa harjoittelu on perusteltu myös sillä, että se lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä tehokkaammin. (Tarnanen & Holopainen 2022.) Näissä tilanteissa siis terapeuttinen harjoittelu kivutta on johtanut siihen, että harjoittelu on todella kevyttä ja määrällisesti vähäistä. Kun harjoittelun aikana kipu on "sallittua", harjoittelun intensiteettiä ja  kokonaismäärää on voitu nostaa. Näitä menetelmiä on tietysti arvioitava yksilöllisesti ja on olemassa monia sairauksia ja tilanteita, jolloin täytyy toimia toisin, mutta tässä artikkelissa pysymme epäspesifin selkäkivun aihepiirissä, yleisesti vaikuttavammissa keinoissa. 

Useat muutkin tutkimustulokset tukevat väitöstutkimuksessa saatuja tuloksia. Selän käyttämisen opettaminen lievittää kivusta aiheutuvaa pelkoa, parantaa selkäpotilaan toimintakykyä ja lievittää selkäkivusta aiheutuvaa haittaa. (Lehtola 2017, 30-33.)
Kannattaako selkäkipuisen hakea apua? Jos selkäkipu ei mene pois muutaman viikon jälkeen omahoidosta huolimatta, ehdottomasti. Selkäkipua ei kannata päästää kroonistumaan ja fysioterapeuttisella kuntoutuksella ollaan saatu hyviä tuloksia selkäkipuisten hoidossa. Fysioterapialehden (Lehtola 2017, 30-33) artikkelissa kerrotaan väitöstutkimuksesta, jossa vertailtiin fysioterapeutin yksilöllisesti suunnitteltua harjoittelua ja yleistä harjoittelua selkäkipuisten hoidossa. Koehenkilöt saivat myös manuaalista terapiaa kullakin käynti kerralla. Tutkimustulos osoitti, että kolmen kuukauden intervention jälkeen molemmat ryhmät paranivat merkittävästi. Spesifejä harjoitteita saaneen ryhmän tulokset olivat sekä tilastollisesti että kliinisesti merkittävästi parempia, kuin yleisten harjoitteiden ryhmäläisillä. Useat muutkin tutkimustulokset tukevat väitöstutkimuksessa saatuja tuloksia. Selän käyttämisen opettaminen lievittää kivusta aiheutuvaa pelkoa, parantaa selkäpotilaan toimintakykyä ja lievittää selkäkivusta aiheutuvaa haittaa. (Lehtola 2017, 30-33.)


Kannattaako selkäkipuisen hakea apua? Jos selkäkipu ei mene pois muutaman viikon jälkeen omahoidosta huolimatta, ehdottomasti. Selkäkipua ei kannata päästää kroonistumaan ja fysioterapeuttisella kuntoutuksella ollaan saatu hyviä tuloksia selkäkipuisten hoidossa. Fysioterapialehden (Lehtola 2017, 30-33) artikkelissa kerrotaan väitöstutkimuksesta, jossa vertailtiin fysioterapeutin yksilöllisesti suunnitteltua harjoittelua ja yleistä harjoittelua selkäkipuisten hoidossa. Koehenkilöt saivat myös manuaalista terapiaa kullakin käynti kerralla. Tutkimustulos osoitti, että kolmen kuukauden intervention jälkeen molemmat ryhmät paranivat merkittävästi. Spesifejä harjoitteita saaneen ryhmän tulokset olivat sekä tilastollisesti että kliinisesti merkittävästi parempia, kuin yleisten harjoitteiden ryhmäläisillä. Useat muutkin tutkimustulokset tukevat väitöstutkimuksessa saatuja tuloksia. Selän käyttämisen opettaminen lievittää kivusta aiheutuvaa pelkoa, parantaa selkäpotilaan toimintakykyä ja lievittää selkäkivusta aiheutuvaa haittaa. (Lehtola 2017, 30-33.)


Kannattaako selkäkipuisen hakea apua? Jos selkäkipu ei mene pois muutaman viikon jälkeen omahoidosta huolimatta, ehdottomasti. Selkäkipua ei kannata päästää kroonistumaan ja fysioterapeuttisella kuntoutuksella ollaan saatu hyviä tuloksia selkäkipuisten hoidossa. Fysioterapialehden (Lehtola 2017, 30-33) artikkelissa kerrotaan väitöstutkimuksesta, jossa vertailtiin fysioterapeutin yksilöllisesti suunnitteltua harjoittelua ja yleistä harjoittelua selkäkipuisten hoidossa. Koehenkilöt saivat myös manuaalista terapiaa kullakin käynti kerralla. Tutkimustulos osoitti, että kolmen kuukauden intervention jälkeen molemmat ryhmät paranivat merkittävästi. Spesifejä harjoitteita saaneen ryhmän tulokset olivat sekä tilastollisesti että kliinisesti merkittävästi parempia, kuin yleisten harjoitteiden ryhmäläisillä. Useat muutkin tutkimustulokset tukevat väitöstutkimuksessa saatuja tuloksia. Selän käyttämisen opettaminen lievittää kivusta aiheutuvaa pelkoa, parantaa selkäpotilaan toimintakykyä ja lievittää selkäkivusta aiheutuvaa haittaa. (Lehtola 2017, 30-33.)


Kannattaako selkäkipuisen hakea apua? Jos selkäkipu ei mene pois muutaman viikon jälkeen omahoidosta huolimatta, ehdottomasti. Selkäkipua ei kannata päästää kroonistumaan ja fysioterapeuttisella kuntoutuksella ollaan saatu hyviä tuloksia selkäkipuisten hoidossa. Fysioterapialehden (Lehtola 2017, 30-33) artikkelissa kerrotaan väitöstutkimuksesta, jossa vertailtiin fysioterapeutin yksilöllisesti suunnitteltua harjoittelua ja yleistä harjoittelua selkäkipuisten hoidossa. Koehenkilöt saivat myös manuaalista terapiaa kullakin käynti kerralla. Tutkimustulos osoitti, että kolmen kuukauden intervention jälkeen molemmat ryhmät paranivat merkittävästi. Spesifejä harjoitteita saaneen ryhmän tulokset olivat sekä tilastollisesti että kliinisesti merkittävästi parempia, kuin yleisten harjoitteiden ryhmäläisillä. Useat muutkin tutkimustulokset tukevat väitöstutkimuksessa saatuja tuloksia. Selän käyttämisen opettaminen lievittää kivusta aiheutuvaa pelkoa, parantaa selkäpotilaan toimintakykyä ja lievittää selkäkivusta aiheutuvaa haittaa. (Lehtola 2017, 30-33.)


Kannattaako selkäkipuisen hakea apua? Jos selkäkipu ei mene pois muutaman viikon jälkeen omahoidosta huolimatta, ehdottomasti. Selkäkipua ei kannata päästää kroonistumaan ja fysioterapeuttisella kuntoutuksella ollaan saatu hyviä tuloksia selkäkipuisten hoidossa. Fysioterapialehden (Lehtola 2017, 30-33) artikkelissa kerrotaan väitöstutkimuksesta, jossa vertailtiin fysioterapeutin yksilöllisesti suunnitteltua harjoittelua ja yleistä harjoittelua selkäkipuisten hoidossa. Koehenkilöt saivat myös manuaalista terapiaa kullakin käynti kerralla. Tutkimustulos osoitti, että kolmen kuukauden intervention jälkeen molemmat ryhmät paranivat merkittävästi. Spesifejä harjoitteita saaneen ryhmän tulokset olivat sekä tilastollisesti että kliinisesti merkittävästi parempia, kuin yleisten harjoitteiden ryhmäläisillä. Useat muutkin tutkimustulokset tukevat väitöstutkimuksessa saatuja tuloksia. Selän käyttämisen opettaminen lievittää kivusta aiheutuvaa pelkoa, parantaa selkäpotilaan toimintakykyä ja lievittää selkäkivusta aiheutuvaa haittaa. (Lehtola 2017, 30-33.)




Lähteet

Kauranen K. 2021. Fysioterapeutin käsikirja. Sanoma Pro: Helsinki.

Lehtola V. 2017. Fysioterapian hyöty pitkittyvään alaselkäkipuun. Fysioterapialehti 05/2017.

Tarnanen S., Holopainen R. 2022. Harjoittelu ja TULE-Terveys. VK-Kustannus: Lahti.

Alaselkäkuntoutujan opas. 2017. Terveyskylä

https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/selkäsairaudet/alaselkäkuntoutujan-opas


Share